Kannen koneistus tehtävä

Tässä tehtävässä koneistin opelin kannen.

Aloitettiin pesemällä kansi.

Sitten lähdettiin purkamaan venttiilejä kannesta

Venttilin jousi painetaan kasaan ja venttiilin varresta otetaan holit pois jolloin jousen ja lautaset saa pois

Kun kaikki venttiilit on purettu otetaan venttiilivarren kumit irti.

Kun kaikki kumit on irti irroitetaan aluslautaset ja putsataan niiden alta.

Tässä kuvassa venttiilit jouset lautaset ja holkit ne kannattaa laittaa selvään järjestykseen jotta kasaus vaiheessa tietää mikä on mistäkin.

Sitten kansi suoristukseen

Kansi kiinnitetään jotta se ei liiku suoristuksen aikana.

Kun kansi on kiinni ja suorassa pöydällä asetetaan terä oikealle korkeudelle ja aletetaan suoristus.

Koneessa on teränpyörimisnepeuden, liikkumis-suunnan, liikkumisnopeuden ja terän korkeuden säädöt.

Kansi jouduttiin ajamaan 3 kertaa koneessa jotta se saatiin suoraksi.

Kun kansi saatiin suoraksi niin käyttin läppäämässä elikkäs venttiilit paikalleen.

Kone testaa pitäälö venttiili jos tulos menee yli -0,6 venttiilit pitävät.

Pitävyys testataan imu- ja pakopuolelta.

Sitten venttiilit tahnattiin.

Venttiilin reunaan laitetaan tahnaa.

Sitten venttiili paikalleen ja sitä pyritetään kantta vasten joka hioo/puhdistaa

Kun venttiilit oli tahnattu menimme laittamaan paikalleen aluslautaset.

Sen jälkeen laitoimme paikalleen venttiilivarrenkumit siihen on oma työkalu

Sitten vaan kumit paikalleen.

Sitten venttiilit paikalleen niihin laitetaan samalla vähän öljyä.

Sitten venttiilit kasattiin loppuun.

Seuraavaksi jouset ja lautaset paikalleen.

Sitten jousipainetaan kasaan ja venttiiliin laitetaan holkit paikalleen.

Holkkien laittoon on oma työkalu joka helpottaa niiden paikalleen laittoa huomattavasti.

Kun kaikki oli kasattu venttiilin päähän lyötiin tuurnalla ja vasaralla jotta holkit asettuu.

Sitten vielä läpättiin kansi että venttiilit varmasti pitävät.

Venttiilit pitivät joten kansi oli valmis.!

Tekiä: Niko Ståhlberg, Tomi Rutanen

Vetonivel tehtävä

Tässä tehtävässä vaihdoin vetarin ulomman nivelen volvo s70.
Huomasimme vian koeajolla kun renkaat käänsi linkkuun ja antoi kaasua alkoi kuulumaan vasemmalta edestä ääntä. Toimme auton nostrille ja katsoimme jolloin epäilykset varmistui vetonivelen olleen vika.

Ensin auto nosturille.

Sitten rengas pois.

Vetoakselin pultti irti.

Sitten iskunvaimennin irti.

Sitten vatoakseli irti pyörän navasta jasuojakumi pois.

Suojakumi poissa sitten otettiin vetoakseli irti kokonaan.

Tässä vetoakseli on irroitettu.

Vetoakseli ruuvipenkkiin vanha nivel irti ja uusinivel, suojakumi ja rasvat tilalle.

Tässä valmis paketti.

Sitten vetonivel paikaleen.

Iskunvaimennin takaisin kiinni.

Ja vetoakselin pultti kiinni ja työ oli valmis.


Tekiä: Niko Ståhlberg

Neliveto tehtävä

Tehtävän tarkoitus on tutkia erilaisten nelivetojärestelmien rakennetta ja toimintaperiaatetta.

Volvo v70 haldex neliveto järjestelmä

Tässä kuvassa on nelivedon ohjauyksikkö (DEM)

Tässä on perän sähköinen syöttöpumppu

Tässä kuvassa näkyy kulmavaihde joka välittää vedon kardaani akselille.

 Toisena autona bmw 330 xd jossa on jatkuva neliveto

 Tässä kuvassa on etuperä joka välittää vedon etupyörille.

Tässä kuvassa on takaperä joka välittää vedon takapyörille.

Tässä kuvassa on jakolaatikko jonka avulla veto välitetään etu sekä taka perille.
Moottorin puottama voima on siirtyny joko kytkimen tai momentinmuuntimen kautta vaihteistoon ja vaihteistosta voima pitää saada eteen ja taakse. Näinpä voiman siirrossa jakolaatikon paikka on vaihteiston jälkeen. Akseleihin voima siirtyy kardaaniakseleita pitkin, eli valinnaisesti nelivetoisessa autossa voidaan katsoa olevan etu- ja takakardaaniakaselit. Taakse kardaaniakseli kulkee suoraan kutakuinkin samassa tasossa kuin kaikki edeltävät voimansiirron akselit. Eteen menevä kardaaniakseli ei kuitenkaan voi olla samassa tasossa , koska silloinhan se pitäisi lävistää vaihteisto, kytkin ja moottori.

Miten neliveto auto eroaa kaksivetoistesta voimansiirron osalta?

Nelivedossa jos moottori on pitkittäin niin vaihteiston jälkeen on jakolaatikko joka jakaa vedon eteen ja taakse kardaaniakseleilla.
Jos moottori on poikittain niin vaihteistossa on kulmavaihde joka jakaa vedon taakse kardaani akselilla.

Miksi neliveto autossa on keskitasauspyörästö?

Keskitasauspyörästöä käytetään nelivetoisissa autoissa ja sijoitetaan etu ja taka-akselin väliin.
Sen avulla voiman jaon ei tarvitse olla kiinteä, ja nelivetoa voi käyttää kiinteällä pinnalla ilman että auto kääntyy kankeasti. Keskitasauspyörästön voi lukita jolloin etu ja taka-akselille tulee kokoajan yhtäsuuri voima mutta silloin auto kääntyy kankeammin.
Keskitasauspyörästön yhteyteen usein sijoitetaan jokin muu kytkin jolla voiman jakoa voidaan säätää, mm viskokytkin.


Miten neliveto järjestelmä vaikuttaa auton jarrutus käyttäytymiseen?

Nykyaikaisissa nelivetoautoissa ei vaikuta paljoa mitään.


Miten nelivetoisen auton huolto eroaa kaksivetoisesta autosta?

 Enemmän tarkastuskohteita mm. vetoakselit, perä(t), siirtovaihde.

Tekijät: Tomi Rutanen , Niko Ståhlberg